Suomeen tarvitaan yksi Uotinen, dramaattinen ketterä mies, joka tekee mitä haluaa. En ole ollenkaan varma onko mies kovin hyvä laulaja, mutta hän tarjoaa meille perinteisiä tulkintoja vanhoista chansoneista, menee kevyesti kyykkyyn lavan reunalle ja kulkee niin ranskalaisen näköisenä keski-ikäisen muovimukeista punaviiniä kittaavan yleisön joukossa.
Bändi oli hyvä. Musiikki oli hyvää. Ja Uotinen oli Uotinen. Saimme mitä tulimme hakemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti