Aina alkaa sataa

Tuntuu oudolta, että kirjaani "myydään" netissä. Ei kai sitä ihan oikeasti vielä myydä, sillä se ei ole valmis.

Sain editoitua käsikirjoitustani taas ihan pikkuisen. Kustannustoimittaja on kirjoittanut sievästi lyijykynällä tekstin marginaaliin "kliseistä", "tämä on kerrottu jo aiemmin" tai "tämä ei tuo tarinaan mitään uutta". Nyt ymmärrän miksi tekstiä pitäisi olla paljon: siitä joutuu pyyhkimään neljäsosan pois. Sitä pilkotaan kuin pilaantunutta omenaa, kun mustuneet osat leikkaa, voi lopun vielä syödä.

Nyt liioittelin, mutta ei haittaisi vaikka tekstissä olisi runsaasti mitä deletoida.

En oikein uskalla lisätä kirjaan mitään, sillä pelkään, että siinä heijastuu alkukesän melankoliani, eikä ketään enää naurata. Kuitenkin kirjaa mainostetaan sanalla "hulvaton". Eikö sanota, että huumorin takana on usein jotain traagista?

Huomaan käyttäväni tiuhaan sanaa "aina" tai "joku alkaa lukea, alkaa tehdä, alkaa syödä, alkaa nukkua, alkaa juopotella, alkaa ryömiä tai alkaa tutkia miehensä taskuja". Aloitan uuden ajan, jossa en enää ala tehdä mitään ja muistan aina, ettei tarvitse sanoa läheskään aina aina.