maanantai 2. toukokuuta 2016

Reseptitön poliklinikka

Palasin tänään töihin kahden viikon lomalta. Kun yritin tehdä reseptiä, lävähti näytölle väite, ettei ammattitutkintooni kuulu reseptinkirjoitusoikeutta.

Soitin tukeen, joka arveli, ettei opiskeluaikana saamani kortti enää toimi (silloin kun opiskelin, ei VRK-korteista tiedetty vielä mitään). Koska korttini ei toiminut, tuli mieleen, että ehkä jonkun muun, jolle tämä oikeus ei kuulu, toimii.

He lupasivat selvitellä asiaa ja kun mitään ei kuulunut soitin uudestaan ihan yhtä huonolla menestyksellä. Sanoin, että olen luvannut reseptit apteekkiin viimeistään keskiviikkona (ajattelin, että tämä voisi vauhdittaa  asian selvittelyä, mutta tuskin sillä on vaikutusta). Voinhan soitella reseptejä apteekkeihin tai peräti kirjoittaa niitä paperille.

Minusta tuntuu, ettei tuo korttiväki ymmärrä miten keskeinen osa tälläisen perinteisen lääkärin työssä resepteillä on. Voin toki palata paperiresepteihin tai hoitaa potilaita yrteillä sekä kylmillä ja kuumilla kääreillä.

Eräs terveyskeskuslääkäri väsäsi aikoinaan kahvitauolla pirtureseptin lääkintävaksin niskaan. Mies sai pirtunsa, mutta farmaseutti pyysi vielä toimittamaan saman reseptilomakkeelle painettuna.


Ei kommentteja: