Konserttien käsikirjoitukseen kuuluu teosten esittely, jossa intendentti (tällä kertaa varaintendentti) haastattelee muusikkoja. Pyhäinpäivän kunniaksi musiikki oli ehkä tavallista hartaampaa. Mukana oli pari uudempaa ja vanhempaa teosta.
Kalevi Ahon "Lamento kahdelle alttoviululle" on alunperin kirjoitettu kahdelle viululle ja myöhemmin säveltäjä teki tämän alttoviuluversion. Teos on sävelletty parikymppisenä kuolleen viulisti Sakari Laukolan hautajaisiin ja se soitettiin tuolloin Laukolan arkun ääressä. Tämän tiedon kuultuaan kokee musiikin ihan eri tavalla.
Johanna Erängön Erosion syntyi Islannissa residenssissä ja se oli taas nimetty hänen veljensä muistolle. Säveltäjä itse oli kuuntelemassa teostaan. Tieto Islannista toi mieleen puuttomat maisemat, turistilaumat ja kuumat lähteet. Islannissa ei muuten koskaan voi tietää onko jonkun lätäkön vesi kuumaa vai kylmää.
Päätän tähän tämän teosesittelyn vaikka kuulimme myös Prokofjeviä ja Mozartia, mutta heidät kaikki jo tietävätkin. Mozartin käyrätorvikvintetosta tuli mieleen, että kuka on keksinyt vääntää torven moisille kiharoille. Eikö vähempikin olisi riittänyt.
Yllä kuva Kaarina Kaikkosen teoksesta, jonka löysin Tampere talon toisesta kerroksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti