Narsisti

Luen melko vähän blogeja, vaikka niitä onkin paljon blogilistassani. Minua kiinnostavat eniten tuttujeni blogit, jotka sattumoisin ovat hyvin kirjoitettujakin. Blogitekstien kirjoittamisessa olisi löydettävä tasapaino paljastamisen ja peittämisen välillä. Mitä enemmän paljastaa, sitä enemmän  lukijoita kiinnostaa. Itsensä häpäiseminen on ilman muuta eduksi. Muotiblogeissa paljastetaan vaatekaappi ja oma vartalo ja tällaisissa omaa elämää raportoivissa teksteissa tietysti se elämä, sen verran kuin sopivaksi katsotaan, kuitenkin mitä enemmän sen parempi.

Olen lueskellut blogia, jossa nuori nainen etsii rakkautta. Hän kertoo etsinnän vaiheet melko tarkasti. Kumppanin valinnan seuraaminen on melko koukuttavaa. Nainen löysi lopulta oikean (ainakin tällä hetkellä oikean), jonka jälkeen hänen päivityksensä muuttuneet lyhyiksi raporteiksi siitä miten voimia vievää tiivis seurustelu on.

Kirjablogeja vilkuilen satunnaisesti, sillä niistä saa lukuvinkkejä. Oikeastaan en tarvitse tällä hetkellä niitäkään, sillä niin paljon kirjoja, jotka tiedän haluavani lukea ja joita en kuitenkaan kerkeä.

Blogin pitäminen on narsistinen laji. Minä, minä minä. Minä lähden jumppaan, vaikka mieluiten laahustaisin kaupungilla ja istuskelisin kahviloissa. Yksi mielikahvilani lopettaa. Kaikki kiva siirtyy historiaan tai kosken toiselle puolelle, tänne jäävät vain hautaustoimistot. Pitäähän niidenkin tietysti jossain olla. Ehkä niiden palveluiden kysyntä on suurinta nimenomaan täällä. Onneksi elokuvateatterit, kauppahalli, kaksi teatteria ja taidemuseot ovat vielä puolellani.