Kesä

Kesäpyöräily on vaarallista, sillä kaikenlaiset amatöörit ovat kaivaneet pyörät talvisäilöstä ja päättäneet aloittaa kuntoilun. Aamuisin hurjastelevat himoliikkujat vartaloa myötäilevissä uudenkarheissa  asuissaan. He polkevat alamäetkin ja pyrkivät minimoimaan ilmanvastuksen puoliksi makaamalla kilpapyöränsä päällä. Iltaisin he tekevät exel-taulukoita pyörämatkoistaan. Laitapuolenkulkijat kaivautuvat koloistaan ja raahaavat koko omaisuuttaan pyörän sarvissa.

Talvella jalankulkijat etenevät toppavaatteissaan kuin hylkeet paljaalla maalla, eivätkä tee äkillisiä suunnanvaihdoksia. Kesällä kaikki hypähtelevät kuin puolisokeat gerbiilit. Kun jalkaisin liikkuvat yksilöt päättävät ostaa jäätelön tai oluen niin he vaihtavat suuntaa sivuilleen vilkuilematta.

Kesällä kaupunkiluonto tulee liian lähelle: varpuset, pulut, lokit ja oravat vahtaavat röyhkeästi ihmisille tarkoitettua ravintoa. Korvessa tietää, että eläimiä sielläkin lymyää, mutta ne pysyvät ihmisen katseilta piilossa, joten ne eivät aiheuta minkäänlaisia häiriöitä (lukuunottamatta verenhimoisia hyönteisiä). Söin muuten äsken kahvilan terassilla vohvelin ja sitä kyttäämään ryntäsi ampiainen ja kolme varpusta.

Potilaat tulevat onneksi näin kesäaikaan vastaanotolle vähissä vaatteissa. Ei tarvitse odottaa, että potilas riisuu aluspaidan, pitkät kalsarit, välihousut, sukat, villasukat, talvisaappaat ja villapaidan. Jotkut pukeutuvat kesälläkin ihan varman päälle pitkiin kalsareihin, mutta se heille suotakoon. Montakohan kertaa olenkaan repinyt jonkun jaloista talvisaappaita, solminut kengännauhoja ja napittanut paitaa.

Välillä tulee kateelliseksi kun potilaan kassista vilkkuu pyyhe, uimapuku ja dekkari.