Vaarallinen jazz

Kirjurinluodolle mennessä syynättiin kaikkien kassit kahteen otteeseen. Toinen tarkastus piti käydä läpi päästäkseen anniskelualueelle, joka käsitti melkein koko tienoon. Tarkastuspisteille muodostui jonoja. Ennen ostettiin piknik-herkkuja ja viiniä. Kun viini loppui, se loppui. Nyt saattoi käydä hankkimassa aina uuden viinipullon. Tämän uuden rajoituksen vuoksi yleisö oli aiempaa päihtyneempää. Järjestyksenvalvojat herättelivät viltille nukahtaneita jatkamaan juomistaan, ihan kuin suntio väsähtänyttä kirkkokansaa muinoin.

Jazz on vaarallisempaa kuin kansanmusiikki. Kaustisen jälkeen en kärsinyt päänsärystä, nyt heräsin jyskyttävään pääkipuun. Ei Kirjurinluodolla jazzia kylläkään soitettu.

Nukuin yön ystävien mökin saunakammarissa. A on taitava rakentamaan kaikenlaista: saunan vesikauha oli nikkaroitu Ikean metallisesta kulhosta, auton vaihdekeppi vuoltu puusta ja kesäkeittiön ikkunat olivat peräisin vanhasta linja-autosta.

Olen jonkin aikaa ihmetellyt kummallista ääntä, joka kuuluu aina arki-iltaisin. V joka asuu melko lähellä sanoi kummastelleensa, miksi naapurit siirtelevät huonekalujaan joka ilta. S kertoi facebook-päivityksessään asuvansa valtavan pop corn kattilan päällä. Kampaajalla kuuluin sama kummallinen ääni. Kampaaja kysyin "Kuuluvatko tunneliräjäytykset sinunkin luoksesi?" Kyse ei ole siis siitä, ettei naapuri osaisi päättää kaapin paikkaa.