maanantai 14. heinäkuuta 2014

Hevoset

Kahvihuoneessa puhutaan hevosista, ruunaamisesta, edellämainitun toimenpiteen ikävistä komplikaatioista ja astuttamisesta. Ruunaamisen komplikaatioita ei vakuutus kuulemma korvaa. Erään hoitajan hevoselle sellaisia kehkeytyi ja kalliiksi tuli. Hoitajan hevosen kaulassa on vika, jonka vuoksi jälkeläisiä ei voi hankkia joten ruunauksen tielle jouduttiin. Ruuna ei ole ainoastaa hedelmätön uroshevonen vaan myös loivaluonteinen. Näin on ainakin minulle kerrottu.

Ori ei mene vessaan lukemaan pornolehtiä, jotta saataisiin kerättyä siemennestettä, jonka avulla tammat sitten aikanaan synnyttävät pikkuvarsoja, jos kaikki menee kohdalleen. En ole täysin tietoinen kaikista astuttamiseen liittyvistä epäilyttävistä yksityiskohdista.

Kerran mummolan säädyllinen työhevonen pillastui ja säntäili pitkin pihamaata. Vaari sai eläimen nopeasti taltutettua. En tiedä oliko työhevonen ori, tamma vai ruuna. Hevonen veti aina jotain perässään: rekeä, haravakonetta tai auraa. Työpäivän jälkeen se lepäili, eikä sillä ratsastettu. En muista hevosen nimeä. Pientilalla oli juuri niin vähän eläimiä, että kaikki ristittiin. Nimiä tosin kierrätettiin.

Kurssikaverini haudataan lauantaina. Mies menehtyi Eino Leinon, runon ja Wimbledonin loppuottelun päivänä. Voi kai olla huonompiakin päiviä kuolla ja parempia. Olen tänään muistellut miestä ja muistan vain hymyn.

2 kommenttia:

Hoo Moilanen kirjoitti...

Hymy on kaunis muisto.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Se oli oikeastaan paremminkin iloinen virnistys. Mukava muisto sekin.