Sara Hildenin näyttelyn teema kuuluu "Aseina huulipuna ja kyyneleet?". Lause on kuulemma poimittu Aku Ankasta. Aiheena on naiseus. Nimen keksijä on ilmeisesti inspiroitunut Tuula Lehtosen huulipunaveistoksista, jotka näyttävät katkaistuilta huulipunilta ja saattavat tuoda jollekin aseorientoituneelle mieleen ammukset.
Olen monesti vuodattanut kyyneleitä, mutta en koe niitä aseina. En haluaisi itkeä tilanteessa, jossa olisi puolustauduttava tai hyökättävä. En edes osaa hyökätä, aloitan kokouspuheenvuorotkin usein varmuuden vuoksi: "Tämä on tyhmä juttu, mutta..." tai "En tiedä asiasta juuri mitään, mutta...".
Käytän harvoin huulipunaa. Jotenkin tunnen itseni liian laitetuksi ja teennäiseksi kun maalaan huuleni. Huulipuna ei ole aseeni.
Sara Hildenillä oli ennen huulipunanäyttelyä esillä Erwin Wurmin kookkaita veistoksia. Yksi niistä seisoi tai oikeastaan istui museon aulassa ja istuu edelleen. Eivät varmaan jaksaneet siirtää sitä varastoon. Kookas veistos kuvaa miestä (ainakin se näyttää mieheltä), joka on tunkenut jalkansa villapaidan hihoihin ja piiloutunut kokonaan paidan sisälle. Lapsena oli hauska tehdä niin. Aikuisena pukeutuminen on vähemmän luovaa. "Huulipunassa ja kyyneleissä" on seinälle jätetty myös koko seinän peittävä villapaita, josta roikkuu hiha (Wurmin sekin). Miten nämä liittyivät näyttelyn teemaan?
Näyttelyssä oli hienoja uusia töitä museon kokoelmista ja muutama klassikko. Monia niistä en ollut nähnyt aiemmin. Huomattavasti asiantuntevammin näyttelystä kertoo https://nokkonen.wordpress.com/. Yllä näkyvän maalauksen tekijä on muistaakseni Elina Merenmies ja nimi "Mother".
2 kommenttia:
https://www.washingtonpost.com/blogs/compost/wp/2015/10/13/jennifer-lawrence-has-a-point-famous-quotes-the-way-a-woman-would-have-to-say-them-during-a-meeting/
Tämä linkki tuli mieleen noista kertomistasi aloitusrepliikeistä. Vaikka tavallaan kyseessä on ihan toimivaksikin todettu manipulointikeino, niin tämän luettuani päätin todellakin alkaa kiinnittää huomiota kommunikaatiooni.
Tämän tyyppistä kommunikaatiota ei kukaan mies jostain syystä käytä. Se tulkittaisiin heikkoudeksi, joka on miehessä epätoivottu ominaisuus. Naisesssa taas "liika" vahvuus on uhkaavaa.
Lähetä kommentti