Kannattaa opiskella vuosia, että pääsee tekemään arvostettua ja hyväpalkkaista työtä.
Työ on luovaa ja itsenäistä: joka päivä työpöydällä odottaa lista töistä, joita ei
ehdi tehdä työaikana.
Jonain päivänä tuuperrun pöytäni ääreen ota kantaa
lappujen päälle. Ota kantaa laput varisevat koristeelliseksi viuhkaksi ympärilleni. Hoitajani ravistelee minua ja pyytää uusimaan vielä pari
reseptiä. Niinkuin oopperassa kuoleva laulaa lopussa vielä yhden
aarian, laitan pari Pandol ja Burana reseptiä vaivalloiselle matkallleen kohti apteekkia ja vaivun
hengettömänä rakkaan työpöytäni ylle.
Ovessani palaa pirteä punainen valo, josta kukaan ei piittaa.
Aamulla laitoshuoltaja pyyhkii minusta pölyt.
8 kommenttia:
Vakavuudesta huolimatta tämä huvitti. Olet omistautunut työllesi kuin entivanhanen kunnanlääkäri.
Noista lapuista tulee mieleen yhden Ane Brunin laulun video. Words - hieno biisi!
Koetko, että potilaita auttaisi (enemmän), jos vastaanottoajat olisivat pidempiä? Vähenisikö reseptien tarve?
Ehkä luet vuoden päästä näitä omia tekstejäsi, ja mietit miten hullun lailla jaksoit. Puistat ehkä päätäsi pohtien miten tuohon jamaan joutuikaan. Vähä vähältä siihen lipsuu ja lopulta huomaa olevansa lämpimän veden sijaan kiehuvassa kattilassa. Sitä vain ajatteli kestävänsä kuumaa.
Hei Heidi - been, seen and done it. Eri ympyrät, toivottavasti myös eri lopputulos. Hyppää ulos!
Ehkä luet vuoden päästä näitä omia tekstejäsi, ja mietit miten hullun lailla jaksoit. Puistat ehkä päätäsi pohtien miten tuohon jamaan joutuikaan. Vähä vähältä siihen lipsuu ja lopulta huomaa olevansa lämpimän veden sijaan kiehuvassa kattilassa. Sitä vain ajatteli kestävänsä kuumaa.
Hei Heidi - been, seen and done it. Eri ympyrät, toivottavasti myös eri lopputulos. Hyppää ulos!
Onkohan kevätväsymys tänä vuonna ärhäkämpää laatua?
Hei, kohta sinä olet kirjoitusvapaalla, kun voit hakea ensimmäisen kirjasi jälkeen apurahoja. Koita kestää. Ja kirjoitathan joskus lääkärin työstä, ellei tämä pian julkaistava jo käsittele sitä. Sinulle tyypillisellä huumorilla - kiitos!
Erään lääkärin piti soittaa minulle labrakokeen tuloksesta eilen klo 12. Hän soitti vasta ennen iltakuutta - raukka - ja joutui vielä käyttämään vierasta kieltä, virolainen.
Opettajan työssä kevät oli myös tosi hektistä aikaa. Kaikki viikonloput menivät isojen kokeiden korjauksissa. Itse asiassa keväät menivät ihan ohi, mutta sitten tiesi, että kohta se helpottaa, kun pääsee kesälomalle. Nyt eläkeläisenä tutkin kevättä luonnossa kuten lapsena. Kohta rakennan vesimyllyn puroon ja otan sammakokutua lasipurkkiin...
Kuullostaa samalta kuin kohdalleni osunut burnout.
Teet todella tärkeää työtä mutta kuinka saada se kevyemmäksi.
Jaksamista.
Kiitokset kaikille myötätunnosta. Pitäisi varmaan tehdä jotain.
Lähetä kommentti