Lissabon

Mikä onkaan parempi tapa viettää syntymäpäivää kuin kuunnella Vastavirtaklubilla Mauri Antero Nummista ja Jani Uhleniusta. Yleisön joukosta kuului "Mun äiti tykkäs teistä!", joka kertonee yleisön ikärakenteesta. Numminen on tehnyt itsestään omalaatuisen taideteoksen, joka on edelleen voimissaan. Oli hienoa kuulla miehen laulavan "Istuin naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa".

Matkasta vielä. Lissabon on Euroopan toiseksi vanhin pääkaupunki, ainakin jos uskomme opasta ja miksi emme uskoisi. Rooma on nuorempi. Lissabonia kohtasi maanjäristys ja tsunami 1775, jolloin osa kaupungista tuhoutui.

Vuosien mittaan kaupunki on menettänyt rähjäistä kauneuttaan ja siitä on tullut melkein liian hieno. Nousin Alfaman kapeita katuja ja söin grillattuja sardiineita. Kävelin Avenida da Liberdadea ja tiirailin näyteikkunoista ranskalaisten muotitalojen luomuksia.

Pistäydyin liikkeisiin, joista olisi voinut ostaa korkista valmistettuja laukkuja, joita ei erota nahkaisista käsilaukuista. Maaseudulla näki korkkitammia, joiden runko oli kuorittu noita laukkuja ja pullonkorkkeja varten. Puut näyttivät siltä kuin kärsisivät lihasatrofiasta. Korkista kannattaisi tehdä uimapukuja, jotta uimari pysyisi helposti pinnalla.

Calouste Gulbengian on aikoinaan kerännyt huomattavan taidekokoelman, jota saa ihailla Santa Gertrudesin puistossa. Taiteilijoista voi mainita sellaisia nimiä kuten Renoir, Degas, Rodin, Rembrandt, Rubens, Turner, Manet, Monet jne. Museossa on suosittu kahvila, jossa söin pasta Bolognaisea ja join valkkaria. Kahvila oli täynnä amerikkalaisia risteilymatkalaisia.

Amerikkalainen mies otti Bairro Altossa kuvan minusta, H:sta ja K:sta. Hän kysyi, mistä tulemme ja ihmetteli mistä arvasimme hänen oleva amerikkalainen. Aksentista, vaatteista, itsetunnosta. Mies tuli Michiganista.

Päädyimme siihen, että portugalilaiset ja suomalaiset ovat sukulaiskansoja. Molemmat kuuntelevat mollivoittoista musiikkia, eivät mölyä selvinpäin, eivätkä tyrkytä erinomaisuuttaan. Kieletkin ovat samanlaisia (kioski= quiosque, sipuli= cebola).

Fado-laulajat ovat jo parasta ennen päivänsä kohdanneita miehiä ja naisia, jotka tietävät, että rakkaus päättyy onnettomasti. Kuulimme neljää epätoisvoista yksilöä Bairro Alton ravintolassa.

Eiköhän tämä riitä Lissabonista, jossa kävin sattumalta jo neljättä kertaa. On siellä silta, joka on ihan kuin Golden Gate ja hissi, joka muistuttaa teräsrakenteiltaan Eiffelin tornia ja kuppila jossa istui aikoinaan runoilija Pessoa. Ihan varteenotettava kaupunki siis. Älkää kuitenkaan matkustako sinne TAP:n yölennoilla.