Tapasin kustannustoimittajan, kustannuspäällikön ja markkinointipäällikön. He olivat tavallisia mukavia ihmisiä. En tarjoutunut maksamaan lounastani ja söin röyhkeästi jälkiruoankin.
Kustannustoimittaja kertoi, että käsikirjoitusten taso on noussut: ennen huomasi jo parin sivun jälkeen, ettei tätä soopaa kannata lukea, mutta nyt joutuu tavaamaan tekstiä kymmeniä sivuja, ennen kuin voi heittää käsikirjoituksen silppuriin.
Mietimme markkinointipäällikön kanssa kirjani markkinointistrategiaa: kannattaisi harkita romanssia jonkun julkkismiehen kanssa.
Sain käsikirjoituksen, johon kustannustoimittaja oli sievällä käsialalla merkinnyt korjaukset. Joudun luopumaan Reinosta. Ikävää, sillä Reino ja hänen siskonsa ovat naturalisteja. Kaunokirjallisuudessa kerrotaan aivan liian vähän naturalisteista. Lämpimät jäähyväiset Reinolle ja hänen siskolleen.
Kommentit olivat kaikin puolin asiallisia ja toteuttamiskelpoisia, kun vaan tietäisi milloin ne ehtii toteuttaa.
4 kommenttia:
Isoenoni Paavo oli noin sata vuotta sitten räätälinopissa Tampereella ja lähetti kotiin maalle valokuvan itsestään,jossa poseerasi alasti vain kädet kalleuksien edessä. Isoisoisäni sanoi, ettei Paavo ole enää hänen poikansa ja laitatti poikansa irtolaisen kirjoihin. No Paavo lähti Ameriikkaan 1913 ja eli siellä (mm.räätälinä Hollywoodissa) yli 60 vuotta. Todennnäköisesti viisas ratkaisu.
Matti Nykänen tai Vanhanen, Paavo Väyrynen
Hei huomasin, että olemme samassa katalogissa! Onnea! Kirjasi tulee olemaan jättimenestys, kadehdin jo nyt!
Minusta kirjan esittelyteksti oli vähän nolo. Kai se sitten myy tai ehkä ei. Ehkä tapaamme näissä merkeissä.
Lähetä kommentti