Kävelin eilen Tampereen Suomalaiseen kirjakauppaan katsoakseni näkyykö siellä kirjaani. Samalla voisin vaivihkaa siirtää romaanini Jari Tervon Matriarkan viereen. Jospa joku huomaisi kirjan ja toteaisi, että tämähän näyttää ohuemmalta ja helppolukuisemmalta, otan tämän. En löytänyt, ei niitä ollut ainakaan missään esillä. Kotimaisen kaunokirjallisuuden hyllylle en päässyt, sillä kassalle jonottavat asiakkaat tukkivat tieni.
Kirjakaupassa oli paljon väkeä, mutta siellä vallitsi hyytävä tunnelma. Väenpaljoudessa liikkui lihaksikkaita vartioita. Anneli Auer signeerasi teostaan Murhalesken muistelmat. Kaupassa kuulutettiin vuoronumero ja lukija kiikutti kirjan kirjailijalle, joka väkersi etulehdelle sievän omistuskirjoituksen. Auer näytti samalta kuin lehtikuvissa, hyvin vaarattomalta.
Kirjan kantta koristaa sympaattinen perhepotretti. Kirjakaupan takaosan ovi oli suljettu. Pakenin etuovesta.
Ketä suojelemaan vartiat oli hankittu?
Eräästä kaveristani käytetään Suomi 24 foorumilla nimeä, jonka eteen on liitetty tappaja. Hänen suuri syntinsä on levittää tutkittua tietoa ja noudattaa kilpirauhaspotilaiden yleisesti hyväksyttyjä hoitokäytäntöjä. Foorumilla julkaistut kommentit tihkuvat vihaa. Kun joku puolustaa lääkäriä, joka on alansa huippuja, epäillään hänen itsensä olevan positiivisen kommentin takana. Altistaako kilpirauhashormonin puute väkivallalla uhkailulle, vai onko suomalaisista tullut väkivaltaisempia?
Kommenttirivin lukemisen jälkeen teki mieli juosta kymmenen kilometria, hypätä Pyhäjärveen sukeltaa pohjaan ja palata pintaan pää tyhjennettynä saastasta.
Lapset ja pojan tyttöystävä kävivät syömässä. He toivat kauniin kukkakimpun ja kuohuviinipullon. Signeerasin heille kirjani tekijänkappaleet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti