En ymmärrä kirjabisneksen logiikkaa. Kun julkaistaan esikoisromaani, on todennäköistä, että sukulaiset, uteliaat ystävät ja työkaverit ostavat kirjan. Romaaniani on kuitenkin niukasti myynnissä, joten sen hankkiminen ei välttämättä onnistu. Ostoksen voi tehdä nettikirjakaupoista, mutta on paljon ihmisiä, joille nettiostaminen on vierasta. Ehkä kirjoja ei lopulta halutakaan myydä.
Yritän kirjoittaa tekstiä esseekurssille. Valitsin itselleni tärkeän aiheen, pyöräilyn. Opin, että polkupyörää on kutsuttu Suomessa nimillä
velocipedi, velosipedi, pikaratas tai pikakulkuri. Velocipedi on elegantti nimi "Poljen töihin velocipedilläni". Luotettavan Wikipedia-lähteen mukaan Venäjällä kuljetaan edelleen velocipedillä.
Luin Hesarista Suomesta käännytetyistä maahanmuuttajista, siis niistä, jotka voivat palata turvallisiin maihin kuten Irakiin. Matkustaisitteko muuten Irakiin lomalle? Jos nämä ihmiset eivät lähde, he menettävät terveydenhuollon ja kaiken turvan. Käännytetyt eivät voi hakea töitä. Heistä tulee paperittomia, heitä ei siis ole olemassa. Käännytetyt voivat elättää itsensä rikollisuudella tai heitä voidaan käyttää orjatyövoimana.
Eilen eräs professori sanoi, että juutalaiset ovat sellaisia (kahmivat valtaa). Puhuimme eräästä ulkomaalaisesta tiedemiehestä, jolla on paljon valtaa alallani. Rasismia on vaikea edes havaita. Miten stereotyyppisesti välillä ajattelemmekaan venäläisistä, saamelaisista tai romaneista tai vaikka juutalaisista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti