Nykyään pätee yleissääntö, jonka mukaan hyvät viestit ovat huijausta ja
huonot valitettavasti totta, lukuunottamatta sitä sitkeää sähköpostia, jossa
vaaditaan maksamaan olemattoman tilaustuotteen kuljetusmaksu mahdollisimman pian. Monesti epäilyttävät jutut vaativat nopeaa toimintaa.
HBO Nordic kosiskelee minua takaisin asiakkaakseen ja samaan aikaan toisesta osoitteesta luvataan ystävällisesti ilmaista vuotta firman tarjonnan parissa. Kumpaan viestiin uskon? Jälkimmäinen on yhtä todennäköinen kuin sadan euron setelin löytyminen lenkkipolulta.
Lainaa tarjotaan kymmenen viestin päivävauhtia. Isälläni on tapana sanoa "Veli on velka otettaessa, velipuoli maksettaessa". Mitä vikaa velipuolessa on? Jossain velan maksua verrataan veljenpoikaan. Sekään ei kuulosta reilulta.
Nykyään noiden valeviestien kieli menee melko täydestä, lähinnä epäilee lievää lukihäiriötä.
Tästä etenenkin kirjaston kirjaan, jonka sain tänään luettua loppuun. Joku lukija oli korjannut huolellisesti dekkariin jääneet lukuisat kirjoitusvirheet kuulakärkikynällä.
Nykyaika ruokkii paranoidista ajattelua. Oli ihan pakko googlata Black Sabbathin kappaleen Paranoid sanat ja laitan tähän loppuun kertosäkeen:
"I need someone to show me the things in life that I can't find
I can't see the things that make true happiness, I must be blind"
Kertun vuoksi laitoin kuvan tuosta kirjaston kirjasta, joka on Kate Atkinsonin ensimmäinen Jackson Brodie -dekkari "Ihan tavallisena päivänä".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti