lauantai 10. lokakuuta 2020

Pelottelulista

Hesari pyytää lukijoita kertomaan millä hirveyksillä heitä on lapsena peloteltu. Tässä oma listani, olkaa hyvä:

Sitrushedelmät: Yksi tavallisimmista varoituksista liittyi tukehtumisen jatkuvasti vaanivaan uhkaan. Appelsiiniin saattoi tukehtua, joten hedelmän syöminen oli kuin pelaisi venäläistä rulettia. Silloin kun sellaista herkkua sai, se piti pilkkoa pieniksi paloiksi, istua nätisti pöydän ääressä ja keskittyä pureskeluun. 

Muovipussit: Jos veti muovipussin päähänsä niin huonosti kävi, henkihän siinä meni. Uskalsin katsoa muovipusseja vain matkan päästä, mutta toisaalta välillä tuli voimakas halu ihan varovasti sovittaa pussia päähänsä. 

Hukkuminen: Jos nousi veneessä seisomaan, järvi imaisi moisen poukkoilijan oitis syliinsä, eikä paluuta ollut. Toisaalta me lapset saimme uida ja soudella ilman aikuisten valvontaa. 

Tulitikut: Tulitikkua ei saanut heittää roskikseen ennen kuin oli viruttanut sitä vedessä riittävän pitkään, sillä muuten se kyti roskien joukossa, koti paloi poroksi ja lapset siinä mukana. 

Oudot jutut: Jos nielaisi appelsiinin siemenen se iti suolistossa ja pienestä siemenestä kasvoi kokonainen puu, jonka oksat tunkivat ulos suusta ja nenästä. Purukumin nielaiseminen johti suoliston tukkeutumiseen.

Pahimmat uhkakuvat: Jos ei ollut kiltti joutui kasvatusneuvolaan tai kasvatuslaitokseen.

Edellä mainitut varoitukset tulivat mummolta, äidiltä ja kavereilta. Mummo oli ahkerin pelottelija, suhtaudun edelleen sitrushedelmiin ja muovikasseihin pienellä varauksella. Mummo todisti uhkakuvien oikeellisuutta lukemalla ääneen uutisia hukkumisista ja tulipaloista tuoreimmasta Iisalmen sanomien numerosta, lisäämällä toimittajan tekstiin omia synkeitä huomioitaan ja huokailemalla syvään.  

7 kommenttia:

Leena Laurila kirjoitti...

Hei, toimiko blogger sinulla tänään normaalisti, kun teit tämän tekstin? Minulla on vaikeuksia saada kappalejako näkyviin. Tein tekstiä kappalejaolla, ja esikatselu näyttää kaiken yhtenä pötkönä. Kun jatkoin luonnoksen tekemistä myöhemmin iltapäivällä, luonnoskin oli mennyt kaikki yhteen pötköön. Rasittavaa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Silloin aamulla toimi normaalisti. Joskus on niiden kappaleiden erottamisessa ollut haasteita, mutta ei tänä aamuna.

Merja kirjoitti...

Isälläni oli yksi (joidenkin muiden lisäksi) merkittävä kasvatusperiaate: lapsia ei saanut missään tilanteessa pelotella. Eikä minua tai veljeäni koskaan peloteltukaan. Kavereilta sitten kuulin esim tästä appelsiininsiemenjutusta.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Sen appelsiinin siemen jutun minäkin kuulin pihan lapsilta. Monien pelottelujen taustalla oli tarkoitus suojella lapsia vaaroilta. Nuo kasvatuslaitos ja kasvatusneuvola uhkaukset olivat "kasvatuskeinoja", joita käytettiin leikillään, mutta minä otin ne tietysti vakavasti.

Kippura kirjoitti...

Minua on kyllä kovasti varoteltu kaivossa,kaivoissa,elävällä Näkällä.Näkällä oli taipumusta kiskaista lapset kaivoon ja ilmeisesti kai syödä suihinsa,pelottelu kyllä tehosi.Neljän tytön siskosparven nuorimmaisena kyllä möröt ja peikot olivat oiva pelottu teema.

Erikoiset Asiantuntijat kirjoitti...

Samoja pelotteluja olen saanut kuulla. Hedelmän sieministä kasvaa vatsassa puu, uhottiin. Nielaistun purkan kerrottiin menevän umpisuoleen, josta sitten seuraisi umpisuolen tulehdus ja leikkaustoimenpiteeseen joutuminen. Kahvin juonnista lasten kurkku muuttuu mustaksi, näinkin sanottiin.

Anonyymi kirjoitti...

Hassua, että mainitsit sitrushedelmät ja tukehtumisen! Ei... korjaan, ei siinä mitään hassua ole, mutta lapsuudessa olin lähdössä soittotunnille ja äiti kuori pikaisesti appelsiinin välipalaksi. Tähdensi vielä, että älä hotki. No tietenkin hotkin, kun oli kiire, ja vedin appelsiininlohkon henkeen. Onneksi oli äiti vieressä ja kiskoi rämmäleen kurkusta. Muistan vieläkin tiukan niskaotteen, äidin sormet mun kurkussa ja sen tunteen, kun vihdoin sai ilmaa.