Ohjeet: 1. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi. 2. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen. 3. Kerro kirjoituksessasi lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen. 4. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille. 5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.
Aloitin tämän julkisen avautumisen 2007 hyvin pienimuotoisesti: kirjoitin harvakseltaan FB-statuksen pituisen tekstin. Vasta myöhemmin homma karkasi käsistä.
Muutama töppäys tuli alkuun tehtyä. Kun aloitin Viita akatemiassa kirjasin blogiini muiden viitalaisten olevan angstisia kirjallisuudenopiskelijoita. Kauhukseni huomasin, että googlaamalla Viita akatemian ei voinut olla törmäämättä blogiini. Oli pakko pyytää anteeksi. Eihän väite edes pitänyt paikkaansa, mutta se vaan kuulosti hauskalta. Olen siis epäluotettava.
Viime aikoina blogin päivittäminen on välillä tuntunut työläältä ja on ollut sellainen olo, että olen sanonut jo kaiken. Olin aiemmin Lääkärilehden kolumnisti. Eräs suorasanainen kollega sanoi "Kirjoitit hyvin, mutta kolumneissa ei ollut mitään asiaa". Näin taitaa olla blogissakin.
Blogin lisäksi olen saanut aikaiseksi romaanin (julkaistaan syksyllä Karistolta), jossa ei ehkä ole myöskään mitään asiaa. Jos joku kysyisi minulta mitä haluan sanoa (joku saattaa kysyä), en tietäisi vastausta.
Ohjeeksi aloittelevalle bloggaajalle voisin sanoa: jos haluat lukijoita häpäise itsesi, liioittele ja ole sopivasti rehellinen, mutta kuitenkin epäluotettava.
En viitsi levittää palkintoa, sillä jos jokainen siirtää sen kymmenelle, niin lopulta palkinnon saavat kaikki ja sitähän minä en halua.
4 kommenttia:
Minkä takia pitäisi olla aina asiaa?
Leipää ja sirkushuveja kansa tahtoo ja sinä jaat niitä huvejakin.
Aloittelevalle blggaajalle lisäksi: Keksi itse tarinoita, varasta ideoita muilta ja kerro uskottavasti.
Mainiota Heidi! Tuo Viitakivi-episodi on just hyvä esimerkki autofiktiosta. :) Eihän kirjoittava ihminen voi kirjoittaa, että kaikki meni hyvin ja kaikki olivat mukavia. Eikä lukija myöskään halua lukea sellaista!
Minusta sinulla on kaiken aikaa asiaa ja hyvin omanlainen tyyli, itseironinen ja maailmaa humoristisesti tarkkaileva.
Kiitos. Luen taas käsikirjoitustani ja välillä hämmästelen mitä on tullut kirjoitettua. Ei se ehkä olekaan täysin paska.
Ei tämä sinun blogisi nyt niin kovin huono ole.
Lähetä kommentti