perjantai 22. tammikuuta 2021

Kuparimaski ja hopeavesi

 

Uusien koronavirusmutaatioiden vuoksi THL suosittaa yli kahden metrin turvavälejä (luin eilisestä Hesarista). Kävin kauppahallissa ja kun maksoin ruisleipääni tuli kypsään ikään ehtinyt naisihminen niin kiinni minuun, ettei Aamulehti olisi mahtunut väliin. Hänellä ei ollut maskia. 

Kun iäkkäät kansalaiset saadaan rokotettua, riittää taas risteilyalusten buffet-pöytiin asiakkaita. Niihin on rynnättävä äkkiä, etteivät katkaravut, kylmäsavulohi ja paahtopaisti lopu. Epäilen, etteivät rokotetut jaksa enää turvavälejä noudattaa vaikka pitäisi.

Facessa intoiltiin kuparimaskeista (näyttää ihan tavalliselta maskilta kuvassa, kuitukangas on haalistuneen oranssi), joita saa ostaa ainakin Ruohonjuuresta. Joku väitti, ettei niitä tarvitse pestä, riittää kun tuulettaa, sillä kupari tappaa virukset. Kuparimaski ja hopeavesi. 

Miksi olen tänään näin kuparinen ja kitkerä? Tähän ei auta muu kuin kävelylenkki ja pullakahvit.

6 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Hörhöily kukoistaa.

Eräs "rokotekriittinen" (oikeasti rokotevastainen) tuttu pelkää, että rokotuksessa meidät otetaan hallintaan, kuten jossain tieteiskirjoissa on kuvattu. Kun kyselin eikö hän rokottamattomana epäile tartuttavansa muita, niin hän naurahti että ei tietenkään, koska hän luontaistuotteita käyttävänä on terve.

Tässä on pitkä tie edessä. Toivottavasti lähipäivinä määrättäisiin kunnon rajavalvonta ja testit, niin että välttäisimme uusien mutaatioiden laajan ja nopean leviämisen.

Kun itse olen saanut kaksi rokotusta ja odottanut sen jälkeen pari viikkoa, niin sitten aion varovasti kysellä, uskaltaako nuoriso tavata minut edelleen maskia käytävänä ja ohjeita noudattavana. Pitääkö tapaaminen järjestää vain ulkona? Eihän se rokotus suojaa kuin rokotetun - jos häntäkään, toivottavasti kuitenkin, miten se virus nyt ehtiikään muuttua.

Sen olen huomannut lähipiirissä, että kun omalle kohdalle tulee tarve sukutapaamiseen, niin ihmiset jotenkin käyttäytyvät kuin ohjeita ei olisikaan - sentään ysikymppiset, noloa jos ei käy, kerran elämässä sitä vain ripille päästään jne., ohjeita ei ole kuitenkaan sisäistetty niin että ne voittaisvat perinteet.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ihmiset uskovat mitä kummallisimpiin juttuihin. Sitä on vaikea tajuta. Ymmärrän hyvin, että nuoret haluavat tavata toisiaan, samaten vanhusten halun osallistua perhejuhliin. Nuorena elämä on tässä ja nyt ja on kiire elää. Vanhana taas tietää vuosia olevan enää vähän.

Anonyymi kirjoitti...

ei meillä lasketa,mutta tää oli jo kolmas pulla tälle viikolle....

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ha haa, en ilmoita jokaista syömääni pullaa täällä. Nautin viikon jokaisena päivänä pullan tai jonkun muun leivonnaisen. Mottoni kuuluu: pulla ei lihota (tavallisessa pullassa on vähemmän kaloreita kuin juustovoileivässä, vaikka ei meillä kaloreita lasketa).

Unknown kirjoitti...

Ikä tuo hieman sitä kuuluisaa resilienssiä - oppii ohittamaan baarit, kulttuurikuppilat, jopa teatterit. Varsinkin teatterin tai kirjaston ovea on turha yrittää avata uusia elämyksiä löytääkseen. No, kuntosalille voisi tietty mennä, mutta tällainen ruumiin- tai kehonkulttuurin harjoittaminen ei nyt lainkaan sovi kaikille.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Ymmärrän hyvin nuoria, jotka eivät jaksa totella suosituksia.