Kuura ja karkaileva isomummo on saapunut muutamaan kirjakauppaan. En ole vielä saanut tekijänkappaleita. Otavan markkinointi teki kirjasta erinomaisen tiedotteen. En tiedä lukeeko niitä tiedotteita kukaan. Toivottavasti.
Lähdin toivioretkelle Ratinan Suomalaiseen kirjakauppaan, josta netin mukaan piti löytyä hengentuotettani. Löysin!
Neljä kappaletta Kuuraa ja karkailevaa isomummoa kyyristeli arkana Tammen lastenromaanien, Spider-Man, Naamioitu vaara ja Etsiväkerho Hurrikaani ja kurpitsakostaja välissä. Eroa omalla kirjallani ja sen vierustovereilla oli kun Yliopiston almanakalla ja perheraamatulla.
Otin oman pikkuläpyskäni, lehteilin sitä varovasti ja palautin vahingoittumattomana noiden kahden suuren väliin. Kirjani selkämys paljastui käärijänvihreäksi.
Myyntipöydällä oli näyttävästi esillä Cristal Snow'n lastenkirjaa Penni Pähkinäsydän. Tarinoita Tuulenpesän metsästä. Onnea Cristal!
Kävelin Haloselle ja ostin juhlamekon. Olin varmaan jotenkin sekaisin.
Pimeä ei tullut tälläkään kertaa vähitellen vaan se heitettiin yhtenä päivänä niskaamme kuin sammutuspeite. Pimeys on taas kerran yllättänyt meidät. En löydä heijastimiani.
4 kommenttia:
En tiedä kirjallisuudesta mitään, myönnettäköön ja miksi pidän näistä teidän spesialistien blogeista, on oman sivistyksen tason nostaminen/yritys nostaa sitä.
En olisi ilman tätä postausta ikinä tiennyt että Snow kirjoittaa lastenkirjoja, on opiskellut New Yorkissa kirjoittamista (googletin) ja että hän on myös kirjoittanut lasten näytelmiä. Pidin häntä turhana julkkiksena mutta enpähän pidä enää mistä iso kiitos.
Pimeys on kurjaa, nämä vuoden kolme viimeisintä kuukautta ovat vaikeimmat. Eilen myrskysi koko yön ja myrsky taisi olla lopullinen hyvästi syksyn lämpimille keleille.
Hyvin näkyy käärijänvihreänä!
Ei se pimeä niinkään, mutta siihen yhdistyneenä kylmä ja kylmä sade sekä myöhemmin liukkaus. Hornamainen yhdistelmä.
Meillä kohta edessä yli kahdenkymmenen asteen pudotus lämpötilassa, kun palataan etelänlomalta. Toisin päin ei ollut mitään sopeutumista. Nivelet kiittävät lämpökäsittelystä ja mieli on haikean onnellinen. Kun saisi vähän tasoitetuksi näitä säitä... tänne sadetta, meille aurinkoa.
Pitää laittaa kotiin tultua kaamosvalot parvekkeelle ja etsiä kaikki lyhdyt ja tuikut lämmittämään.
Blogeja (ja niiden kommentteja) lukiessa todella viisastuu!
Minä puolestani luulin, että Christal Snow on muusikko - mutta sainkin tietää, että hän on (nykyään) ns. mediapersoona. Joskus entisinä aikoina häntä olisi tosin voitu kuvailla myös termillä "renessanssi-ihminen".
Niitä lastenkirjoja on kehuttu. Näin hiljattain Kokoteatterin Norminäytelmän, jossa Snow näytteli ja oli mainio. Cristal näköjään kirjoitetaan Cristal, tarkastin. H-kirjainta ei siinä ole.
Marjatta, minäkin inhoan liukkaita kelejä. Pitää miettiä mitkä kengät voi laittaa jalkaan ja kaatumisen vaara on olemassa. En tykkään nastoistakaan.
Lähetä kommentti