tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kertun nimipäivät

Aukaisen aamuisin makuuhuoneen ikkunan ja hengittelen aamukylmää ilmaa. Vartioin, ettei Kerttu hyppää ikkunasta. Siihen se on kylläkin liian arka.

Pienenä koululaisena luin terveysopin kirjaa, jossa kehoitettiin karaisemaan itseään avonaisen ikkunan edessä. Kirjan kuvituksessa nalle syleili koko maailmaa petollisen kylmässä ilmassa.  Silloin korostettiin tuulettamisen tärkeyttä. Sen katsottiin häätävän kaikenlaiset taudinaiheuttajat. Englantilaiset koululaiset kulkevat edelleen reidet paljaana oloissa, joissa meillä lapsille puetaan toppahousut. Inhosin lämpimän peiton alta nousemista. Nykyäänkin puen ensin villasukat jalkaan.

Samaisessa kirjassa sanottiin, että hampaat voi hyvin pestä suolalla. Kokeilkaapa lasten hampaiden suolapesua.

Kerttu nuolee jostain syystä älypuhelintani.

Mitäpä muuta tänään. Aurinko paistaa. On hyvä päivä lueskella ja kirjoitella.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Hyvä emäntä,

Toivoisi edes jonkinlaista muistamista, kun sattuu kuitenkin olemaan asianosaisen nimipäivät.

Sain odotella tuntikausia aamiastarjoilua. Nälissäni meinasin syödä iPhonen. Ihan kivan makuinen, mutta hieman kulmikas ja kookas nieltäväksi.

Perustin bändin nimeltään Kertun nimipäivät. Soitan bassoa, joka on naurettavan helppo soitin. Tähtäämme seuraaviin Euroviisuihin, näihin ei enää ehdi. 

Tiestikö muuten, että Kerttu on Gertrud nimen muunnos? Haluaisin vaihtaa nimeni Gertrudiksi. Eikös se käy jollain vaivattomalla lomakkeen täytöllä? Kansainvälinen urani kirjailijana vaatiin kansainvälisen nimen. Sukunimi on vielä pohdinnan alla.

En siedä vetoa. Sulje ikkuna ja mene johonkin. Mene vaikka lenkille tai uimahalliin. Vesijuoksu laihduttaa, eikä käy nivelten päälle. Tai ihan sama. Kunhan häivyt.

Gertrud


2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kert... Gertrudin kirjoitelmat uppoo meikään ku häkä. Niin kissalle ominaista kirjoittelua.
Pidän kyllä myös sinun, Heidi, kirjoittelusta.

Mukavaa päivänjatkoa teille kummallekin.

Anonyymi kirjoitti...

Kertut kaikessa älyllisessä sarkamissaan ovat ehdottomia suosikkejani. Sekä teini-ikäinen tyttäreni Kerttu että kissasi. Useimmat minunkin tuntemani kissat ovat olleet hyvin kerttumaisia. Naapurimme kissa katsoo minua hyvin hitaasti ja inhoten, kun yritän silittää. Selvästikään en yllä hänen tasolleen, johtuisiko siitä että olen koiranomistaja nykyisin, alinta kastia.