Ehdin tehdä kaikki viikon sähköiset allekirjoitukset päivystyksessä, sillä siellä oli kovin rauhallista. Nyt kun tekstin voi korjata itse, korjaan yhdyssanavirheet, yritän päästä toistoista ja mietin sanoille synonyymeja sekä parantelen sanajärjestyksiä.
En päässyt enää ensiavusta omaan toimipisteeseeni reittiä, jota olen käyttänyt monta vuotta. Kokeilin toista, jolloin lukkosysteemi herjasi, ettei minulla ole oikeutta käydä siitä ovesta. Jouduin lopulta kiertämään ulkokautta. Minusta on jotenkin noloa kulkea kadulla (kai nekin katuja ovat, kun autotkin niitä pitkin ajavat) valkoinen työtakki päällä. Onneksi ei satanut. Kiersin vielä rakennuksen takaovelle, sillä siitä pääsee fleksiimillä sisälle. Työnsin lätkän koloon, eikä tapahtunut mitään. Tein saman pariin kertaan, kunnes huomasin oven olevan auki.
Anttilan edessä nainen selosti miehelle olevansa läheisriippuvainen. Mies seisoi niin voimakkaassa takakenossa, että pelkäsin hänen kaatuvan. Naisen avautumista ei kuulijan takakenoinen asento häirinnyt vaan hän jatkoi loputonta ihmissuhdepohdintaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti