Iltatoimet kyllästyttävät minua, naaman jynssääminen ja rasvaaminen, hampaiden harjaus ja lankaus sekä muut monotonisina päivästä toiseen toistuvat tehtävät, jotka erottavat kunnon ihmisen hunsvotista. Joskus tekisi mieli juoda itsensä känniin ja heittäytyä sänkyyn täysissä pukeissa ja naama tuhrussa.
Visioin tulevaisuutta. Kun kuolen, huomataan, että menetettiin kirjailijanero, joka ei elinaikanaan saanut riittävää arvostusta. Kirjoistani otetaan uusintapainoksia ja niitä lainataan kirjastoista. Lapset saavat teosten myynti- ja Sanasto-tuloilla ostettua asunnot ja pääsevät Kanariansaarille talvilomilla. Vuosittain järjestetään "Ei saa" -päivät, jonne tutkijat ja lukijat kokoontuvat sankoin joukoin.
Kuolemasta eutanasiaan. Aiemmin vastustin eutanasiaa ja näin siinä lukuisia uhkia. Nyt olen muuttanut mieleni, mutta lääkäriliitto ei ole. Minusta on hullua, että kun lääkäreille lähetettiin kysely eutanasiasta ja puolet kannatti ja puolet vastusti, niin liitto päätyi vastustamaan sekä eutanasiaa ja avustettua itsemurhaa. Eikö olisi voitu tehdä niin, että olisi ilmoitettu, ettei yhtenäistä kantaa ole? Mietin jo toista kertaa liitosta eroamista.
Jos joku ihmettelee, miksi ei ole saanut minulta joulukorttia, niin se ei liity siihen, että olisin laittanut korttirahat hyväntekeväisyyteen. Olen yksinkertaisesti vaan laiska.
2 kommenttia:
Ei saa -päivät, sinne tulisin!
Tervetuloa (jos järjestetään).
Lähetä kommentti