Porttitarina jatkuu. Portti jatkoi eilen omaa monotonista elämäänsä, aukaisi ja sulki itsensä säännöllisin välein. Huoltomies asetti sensorin päälle nahkarukkasen ja sillä asia ratkesi hetkeksi, kunnes rukkanen putosi, mutta minäpä laitoin sen takaisin. Ei täällä huoltomiehiä tarvita! Soitin vielä isännöitsijälle, joka lupasi jotain nahkarukkasta järeämpää keinoa tälle päivälle. Portti ei ole toistaiseksi naukunut.
Suunnittelin jo kirjoittavani romaanin yksinäisen naisen ja petollisen portin suhteesta. Kirja palkitaan Finlandia-, Runeberg-, Tulenkantaja- ja Savonia -palkinnoilla, yleisö rakastaa sitä ja kriitikko Antti Majander ylistää miten se uudistaa suomalaista romaanitaidetta kuvaamalla rakennukseen kiinnitetyn sähköllä toimivan metalliosan ja ihmisen suhdetta. Saan 30 000 euron Sanasto-korvaukset.
Sanasto maksoi kirjailijoille korvaukset viime vuonna lainatuista kirjoista (0.26 euroa/laina, kääntäjälle 0.13 euroa). E-kirjoista tai äänikirjoista ei korvausta makseta. Yhdelle kirjailijalle/kääntäjälle korvausten katto on muistaakseni tuo 30 000 euroa. Noin kolmasosa korvauksista palaa valtiolle veroina. Sain verotuksen jälkeen käteeni 263 euroa. Ajattelin käyttää koko rahan korvapuusteihin ja kahviin.
Osallistuin Teams-kokoukseen, jossa informoitiin tuoreita Kirjailijaliiton jäseniä liitosta ja jäseneduista. Liittoon kuuluu yli 800 kirjailijaa, kuulun myös lääkäriliittoon, jossa on jäseniä yli 20 000. Kirjailijaliittoon pyrkivien hakemuksista hyväksytään puolet ja minä pääsin, minä pääsin!
2 kommenttia:
Onneksi tosiaan kuulut Lääkäriliittoon ja saat hienon erikoislääkäriurasi jälkeen varmaan ihan kohtuullista eläkettä! Vaan harva kirjailijakaan taitaa "pelkällä" taiteella elää, aika moni opettaa, kirjoittaa jos jonkinlaisia kolumneja ja lehtijuttuja tai yrittää ansaita elantonsa muilla ns. tilapäistöillä. Jotkut tietysti ovat onnistuneet saamaan apurahoja - ja toimeentulotukeakin, kuten julkisuudesta olemme saaneet kuulla.
Kriitikko Antti Majander toimi muuten aikoinaan yleisen kirjallisuustieteen amanuenssina Helsingin yliopistossa. Mutta se oli joskus edellisellä vuosituhannella se.
Minulla on eläke, joka kylläkin pieneni, sillä otin sitä jo pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistä, tein lyhyttä työviikkoa ja jäin lisäksi vuotta aiemmin eläkkeelle. En valita. En ole myöskään hakenut apurahoja, sillä minulla on kuitenkin tuloja (tuskin olisin saanutkaan). Saatan hakea sitten kun läppäri hajoaa tai ehkä kirjastoapurahaa, katsotaan sitten. Näillä pärjään vaikka asuntolainaa on ja asun vanhassa talossa, jota remontoidaan jatkuvasti, mikä on tietysti sinänsä hyvä juttu.
Lähetä kommentti