Edesmenneet sukulaiseni eivät ole minua enää viisauksillaan kiusanneet. He ovat luottaneet siihen, että elinaikana annettu koulutus on riittävä. Jos mummo olisi tänään nähnyt minut, kun lampsin uusilla tennareillani, hiukset märkinä, ilman hattua kotiin uimahallista, hän olisi opastanut minua: "Ei saa mennä ulos saunaiholla". Ei hänen tarvitse, muistan sen muutenkin. Saunan jälkeen ei saa mennä ulos, sillä tuolloin saa kehkokuumeen ja kuolee. Kun lähden kesäkuussa pistäytymään Tallinnassa tiedän, että hän kieltäisi minua astumasta laivan kannelle, sillä silloin aalto saattaisi huuhtoa minut mereen, josta minut olisi hankalaa ellei peräti mahdotonta noukkia takaisin Tallinkin kannelle. Vaarini ei lähettäsi minulle minkäänlaista viestiä. En muista hänen koskaan minua suuremmin sanallisesti noteeranneen. Sen sijaan vaari toisi minulle heinänkorren, johon hän olisi pujotellut metsämansikoita.
Vietin vuorokauden verran entisessä kotikaupungissani kolmen vanhan ystävän seurassa. Ensin tapasin poikani, jonka kädenselkään oli lyöty Freetime- nimisen ravintolan leima. Nuori mies ei ollut ehtinyt käydä edellisillan jälkeen kotona. Kävimme kahvilla ja ostoskeskuksessa, jossa järjestettiin sattumoisin leuanvetokilpailu. Lihaksikkaiden miesten jalkojen välissä roikkui rautainen myllynkivi. Ylimääräisestä taakasta huolimatta he onnistuivat kiskomaan leukansa tangon yläpuolelle.
Kävimme naisporukassa teatterissa katsomassa monologia, joka koostui Rosa Liksomin teksteistä. Monologin esitti Maritta Viitamäki. Nainen huusi lähes kaikki tekstit ihan samalla tavalla, ilman mitään nyansseja. Hän haparoi tekstiä lukiessaan. Monologi sisälsi runsaasti sukupuolielinten nimiä, joten naurattihan se yleisöä. Jonkun äänettömällä oleva kännykkä resonoi esityksen ajan.
Oli meillä kuitenkin mukavaa. Puhuimme toistemme päälle. Nauroimme, joimme viiniä ja söimme erinomaisia ruokia. Kävimme sympaattisessa viinibaarissa, jonka tarjoilija kehui viinivalintaamme erinomaiseksi. Epäilemättä hän olisi pitänyt valintaamme hyvänä, olisi se sitten kohdistunut tähän tai mihin tahansa neljään muuhun listan valkoviiniin. Positiivinen palaute sai meidät kuitenkin hyvälle mielelle.
Ostin tennarit. Koen eläväni vahvemmin kun minulla on nämä lapsekkaat jalkineet.
5 kommenttia:
Kuvassa näyttää, kuin lenkkarit olis menny väärin jalkoihin. Oikee vasempaa ja sitärataa.
(Metsä)mansikoiden tuonti heinässä osoittaa suurta rakkautta saajaa kohtaan, muista se, vaikka en sun sukulainen ookkaan, neuvoa kertoessain.
xx
Mietin joskus, mikä tarve saa ihmisen jakamaan elämänohjeitaan jopa julkaistun kirjan muodossa. Vanhemmiltaan ja muilta vaikuttavilta ihmisiltä saa toki ohjeita, jotka tilanteesta riippuen toimivat hyvin tai onnahdellen. Itsekin olen saanut muutaman. Elämänoppaita riittää, toivottavasti kuitenkin jokainen luottaa itseensä sen verran, että arvioi ennenkaikkea itse tekemiään ratkaisuja.
Ne ovat oikeissa jaloissa.
On todellakin kummallista antaa toisille ohjeita siitä miten tulisi elää. Ehkä se on ymmärrettävää, jos on kouluttautunut auttamaan muita ihmisiä ja haluaa jakaa oppimaansa. Monet amerikkalaiset elämäntaito-oppaat ovat kovin naiveja ja ylsinkertaisia.
Ällöttää ihmiset, jotka katsovat olevansa valaistuneita ja ymmärtävänsä paremmin, miten toisten tulisi elää tai mikä olisi hyväksi noille ymmärtämättömille raukoille.
No respect.
Åboriginal
Ihanaa, kun jollain toisellakin 'vanhalla' on villit tennarit. Ostin itse sunnuntaina Prismasta pinkit Hummelit, joissa on ruskeita kuvioita. Eräs työkaveri kyllä kommentoi heti maanantaiaamuna, että onpas mulla pirteän väriset tennarit. Teini-ikäisille lapsilleni ostan tietysti Converset, mutta itse pärjään puolta halvemmilla. Olkoonkin sitten vähän räikeät.
Lähetä kommentti