Emännällä oli eilen syntymäpäivät. Aamulla se laski montako onnittelua oli facebookiin saanut. Säälittävää. Onnea kuitenkin.
Se kävi lenkillä, silti naama ja kroppa rupsahtaa. Kannattaisi tässä vaiheessa ottaa yhteyttä taitavaan kirurgiin. Voin antaa pari nimeä.
Emäntä näyttää lähtevän Helsinkiin, kun ei petaa sänkyään. On sitten kuulemma helpompi yöllä mennä nukkumaan. Joudun koko päivän katsomaan siivoamatonta huushollia. Emäntä ei ota toisia huomioon, kuten minä, joka revin täällä koko päivän sohvaa ja nojatuoleja. Kukaan ei arvosta.
Eilen se katsoi femmalta ohjelmaa, jossa pessimisteistä yritetään tehdä optimisteja. Vaikka kuinka kirjaa päivittäin vihkoon kolme hyvää asiaa, ei siitä tule hyväksi kirjoittajaksi ja ihmiseksi.
Minä taidan tänään kirjoittaa voittonovellin Martti Joenpolven novellikilpailuun, kun kerrankin on kirjoitusrauha. Voisin samalla väsätä kokonaisen novellikokoelman.
P.S. Se tuli takaisin. Päivät olivat menneet sekaisin. Toivottavasti se petaa sänkynsä.
2 kommenttia:
Hei Kerttu. Sano synttäriontsut sun emännälle. Vaikka puske sitä, jos jaksat ja viitit.
Kiitos!
Lähetä kommentti