torstai 25. kesäkuuta 2020

Ei saa elvyttää äänikirjana

Ei saa elvyttää on julkaistu äänikirjana (lukijana Jaana Pesonen). Ei sitä kukaan minulle kertonut (ilmoitettiin vain, että kesällä), mutta huomasin asian ihan vahingossa (sillä enhän suinkaan googlaile romaaniani, en ainakaan enää kerran tunnissa).

En yksinkertaisesti pysty kuuntelemaan kirjaa. Ensinnäkin teksti kyllästyttää, sillä olenhan jo muutaman vuoden sen parissa viettänyt ja toisekseen pelkään sen puutteiden paljastuvan räikeinä näin ääneen luettuina. Ehkä voin kuunnella sen joskus parin vuoden kuluttua jos se on vielä saatavilla.

V sanoo, että äänikirjat pitää kuunnella 1.5 kertaisella nopeudella (en kykene siihen, mutta 1.2 nopeus on minusta paras). Normivauhdilla nautittuina kirjat kuulostavat masentuneen ja uskonsa menettäneen henkilön ripittäytymiseltä. 

Leena Lumi on blogissaan (linkki) suositellut suvikirjoja ja tuosta joukosta löytyy myös  Ei saa elvyttää. Olen hyvin iloinen, sillä elvyttämisen pohtiminen sopii kesään. On siinä muutakin, eikä kirja masenna, jos sitä pelkäätte.

Tein eilen päätöksen, etten edes pyri vakavasti otettavaksi kirjailijaksi, vaan haluan viihdyttää lukijoita ja heti tuntui taas kivalta kirjoittaa. Huumori on ominaista kirjoittamiselleni, eikä sen käyttäminen sulje pois vaikeitakaan aiheita. Arvostuksen sillä menettää, mutta mitä siitä.

Anneli Kanto on kertonut, että häntä ärsyttää termi "eturivin kirjailijat". Pysyn takarivissä. Toisaalta  olen heti valmis paljastamaan vaatekaappini ja elämäni jollekin naistenlehdelle. Ketään ei näytä kiinnostavan ja ehkä niin on hyvä, sillä avautuisin kuitenkin jostain alapäävaivoista.

Olen nyt maininnut romaanini (Ei saa elvyttää) riittävän monta kertaa. Tein sen taas. Kyllä tämä ohi menee, vähän kuin rakastuminen tai vatsatauti.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huumori on yksi vaikeimpia kirjallisuuslajeja ja parasta jos sitä pystyy löytämään arkisista asioista, ei väkisin vääntämällä. Mielestäni olet hyvä siinä, siihen kannattaakin keskittyä.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiva kuulla. Usein en itse huomaa jutuissani mitään hauskaa, mutta ilmeisesti ne kuitenkin ovat joistakin huvittavia. En siis varsinaisesti suunnittele, että kirjoitanpa jotain hauskaa.

Anonyymi kirjoitti...

Sarkasmi on aina virkistävää!

Anonyymi kirjoitti...

Minusta sinulla on mahtava lakoninen ilmaisutyyli, josta kannattaa pitää kiinni! Samaa mieltä kuin ensimmäinen kommentoija, huumori on vaikea laji ja sinulla se on hallussa.

Heidi Mäkinen kirjoitti...

Kiitos!