Pidän nykyisistä aamuistani, niiden hiljaisuudesta ja kiireettömyydestä.
Eräs runoilija kärsii siitä, että aamu on parasta aikaa erilaisille liikuntasuorituksille, runojen lukemiselle ja kirjoittamiselle. Aamua on vaan liian vähän. Tunnistan ongelman. Yöllä aivot jotenkin puhdistuvat ja heti herättyä ne ovat hetken ajan vastaanottavaiset, mutta myös tuottavat uusia ajatuksia.
Tänä aamuna jumppasin ja mietin, että entä jos tästä tehtäisiin elokuva. Makuuhuoneen matto, yöpaita, puntit ja kuminauha. Epätäydelliset suoritukset ja vartalo. Kun elokuvan päähenkilö ui uimahallissa (usein ui), hän korjailee ensin uimalasien asentoa, ojentaa virheettömän vartensa täyteen mittaan, heittää kätensä ylös ja hyppää altaaseen kauniissa kaaressa. Hän vetää pitkiä sujuvia vetoja, joita kuvataan yläkantista. Uimahallissa ei ole meteliä, roiskimista, törmäilyä, vesijuoksijoita, vesijumppaajia, uimavalvojia eikä yleensäkään ketään muuta kuin tuo olympiauimarin tasoinen hyväkroppainen mies tai nainen. Milloin olette nähneet elokuvassa keski-ikäisen ylipainoisen naisen, joka laskeutuu varovasti veteen ja räpiköi siellä energiaepätaloudelliseen tahtiinsa?
Katsoin Areenasta brittisarjan Normaaleja ihmisiä, jonka viimeisessä osassa Marianne ui tyhjässä altaassa, näkee sitten altaan reunalla keski-ikäisen naisen ja katsoo tätä hetken. Sarja perustuu Sally Rooneyn samannimiseen romaaniin, jota en ole lukenut. Normaaleja ihmisiä on jonkinlainen rakkaussuhteen (ja kahden nuoren ihmisen) kehityskertomus ja pidin siitä kovin vaikka suhteen takaiskut ottivat koville. Päähenkilöille toivoi kaikkea hyvää. Kai se kirjakin on luettava.
3 kommenttia:
Suosittelen aamujumppaan kahta perusjuttua: yöpaidan sijaan vaikka toppi ja pikkuhousut, maton sijaan jumppamatto. Ne ovat ehdottomat. Olen aamujumpannut parikymmentä vuotta. Teen sitä laiskuuttani, että ei koskaan tarvitsisi käydä millään salilla. Yöpaidassa tai tavallisella matolla jumppa on minusta hankalaa.
Kirja oli luettava siinä mielessä, että sen luki suht sujuvasti, mutta en tiedä onko se luettava siinä mielessä, että olisi pakko lukea. Jokin siinä pariskunnan säätämisessä tökki, tykkäsin enemmän ensimmäisestä Rooney-suomennoksesta (Keskusteluja ystävien kesken). Tv-sarja kiinnostaisi sinänsä, mutta minulla on huono tapa olla ehtimättä katsella sarjoja.
Leena: On minulla kaikki tarvittava, mutta jostain syystä en saa niitä käytettyä.
Pekka: Olen kuullut monelta, että ovat olleet pettyneitä kirjaan. Sarjana se toimi hyvin.
Lähetä kommentti