Olen löytänyt itsestäni elokapinallisen. Ymmärrän hyvin nuorten ilmastohädän. Jotain pitäisi tehdä ja heti. Lisäksi minua ärsyttää, että kaupungit rakennetaan autoja varten. Ehkä käyn kotikadulleni istumaan ja alan soittaa jotain hippisoitinta. Hyvä nuoret! Hyvä Elokapina!
Puutun nyt toiseenkin trendikkääseen aiheeseen. Onko oikein käyttää itseruskettavaa voidetta? Joku saattaa ihmetellä, että mikä ongelma siinä on. Aiheuttaako aine syöpää vai mistä on kyse? Mönjästähän saa hetkeksi laikukkaan oranssin ihon.
Ruskettaessaan ihonsa keinotekoisesti ihminen ottaa yhden toivotun ominaisuuden ruskeilta ihmisiltä, mutta välttyy heihin kohdistuvalta sorrolta. Keinoruskettajan toiminta on siis jonkinlainen ongelma.
Nykyään puututaan myös siihen kuka saa pukea päälleen mitäkin tai kuka saa kääntää teoksen toiselle kielelle tai kuka saa näytellä ketä. Mietimme hiljattain, mihin asuun voi täysin eettisesti pukeutua ja päädyimme siihen, että koska keskustelutoverini oli kotoisin Ämmänsaaresta, hänen on soveliasta pukeutua Ämmänsaaren kansallispukuun.
Kuuntelen herkällä korvalla nykyfeministejä, mutta epäilen monen ihmisen etääntyvän liikkeestä intersektionaalisen feminismin tulkintojen vuoksi. Olen luultavammin taas kerran väärässä.
1 kommentti:
Et ole väärässä, tässä on yksi ja tunnen monta muuta. Minusta se intersektionaalisuus on kuin jostain scifitarinasta, utopiasta tai dystopiasta. Ominaisuuksien mukaisella jakamisella ja pisteyttämiselläkö saavutetaan tasa-arvo? No way!
Jos kaikkein pahin yksilö on valkoinen keski-ikäinen mies, niin unohdetaan, että myös siinä joukossa on monin tavoin kärsiviä, on työttömiä ja sairaita. Miten he muka olisivat etuoikeutetumpia kuin joku varakkaan perheen teinityttö, olkoon minkä värinen vain?
Minusta päivettynyt iho on minulla kauniimpi kuin kalpea, jollekin toiselle taas sopii lumikkimainen vaaleus. En ole koskaan nähnyt luonnollisen väristä itseruskettavaa, ne ovat liiaksi oranssiin päin.
Lähetä kommentti