Vietin muutaman tunnin Kotkassa, jossa ei ole aiemmin tullut käytyä. Olimme liikkeellä neljän naisen porukalla.
Tutustuimme ensin kauniiseen Sapokan vesipuistoon, jonka elementit ovat kasvien lisäksi vesi, kivi ja valaistus (edellä mainittu on kopioitu kaupungin sivuilta, valaistusta emme tietenkään nähneet). Puistossa virtaa vesi, sieltä löytyy eksoottinen vesiputous ja merenlahteen on istutettu karppeja, jotka pitävät osaltaan huolta veden puhtaudesta. Veden ääressä istua kökötti rivi kalastajia, jotka näyttivät saavan ihan saalistakin. Puistosta löytyi hauskoja eläinveistoksia.
Seuraava kohde oli Katariinan meripuisto, jossa merituuli ja sade meinasivat viedä hiukset päästä. Puiston kohdalla sijaitsi aiemmin nestesatama, jonka lopetettua rannan maisemointityöt alkoivat 2004. Jos Sapokan vesipuisto olisi hortensia niin tämä voisi olla tuulen piiskaama merikaali. Puistossa oli paljon katsottavaa, erilaisia opettavaisia ja kuntoa kohottavia aktiviteetteja, taidetta ja tietysti meri.
Kävimme parilla kirpputorilla ja syömässä ravintola Kesisarinsatamassa, jonka totesimme ihan mainioksi ruokapaikaksi.
Kotiin tullessa poliisi ohjasi käyttämään eri reittiä ja syyksi paljastui Elokapinan protesti, jolla vaaditaan pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Mietin, pitäisikö mennä kannustamaan, mutta sen sijaan heittäydyin sohvalle.
2 kommenttia:
Hienoja veistoksia! Tuo on tietenkin makuasia, mutta harmittaa nähdä rumia veistoksia, joista ei ikinä päästä eroon. Tai ei ainakaan kovin helposti. Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on graniitista leikattuja omituisia korkkiruuveja ja palikoita joilla on nännit. Turun Puolalan puistossa on kammottava Neuvostoliiton aikainen piiritanssi, Leningradin ja Turun ystävyyden patsas. Helsingissä Klippanin lähellä on aika ruma iso tyttö, sekin YYA-sopimuksen muistoksi, Rauhan patsas. Ei kai näin hyvin elkein tehtyjä patsaita voi poistaa? Mitä Putinkin sanoisi? Siinä napottavat tulevienkin sukupolvien maisemaa kaunistamassa.
Kävimme myös Kotkassa viime kesänä Isännän kanssa. Sapokan vesipuisto oli todella upea ja samoin kävimme siellä Keisarinsatamassa syömässä. Keisarin kalastusmajalla Kymijoen suulla kävimme myös. Siellä oli keisaria varten ihan oikea vesiklosettikin. On sekin siis melko vanha keksintö. Melko järeä oli kalastus"majaksi". Mutta pitäähän se palvelijoiden ja muiden "edeskäypien" leegio majoittaa jossain myös. Hyvää sunnuntai-illan jatkoa ja alkavaa viikkoa!
Lähetä kommentti