Joululahjat ovat ihania saada ja varsinkin antaa, mutta kun nykyään kaikilla on kaikkea, niin lahjasta saattaa tulla pelkkä riesa. Lahjatoivetta ei saa esille, vaikka uhkaisi puukolla tai taivaspaikan menetyksellä.
Onneksi voi ostaa vaikkapa puuntaimen, vuohen, koulupuvun, kanan, hyötykasvien siemeniä, huovan, jalkapallon tai koulutarvikkeet. Nämä lahjat löytyvät Kirkon ulkomaanavun sivulta, mutta muitakin mahdollisuuksia on runsaasti.
Lapset ovat tietysti eri asia. Sain usein käytettyinä ostettuja urheiluvälineitä (en tykännyt) tai sitten kun toivoin jotakin, lahja oli melkein oikea, mutta joku vähän halvempi versio himoitusta tuotteesta. Pidin kirjalahjoista. Oli ihana lukea joulun pyhinä. En tiedä tykkäävätkö lapset niistä enää. Omilla lapsilla on taatusti omat joululahjapettymyksensä ja suosikkinsa.
Valokuvassa lapsuudenperheeni istuu joulupöydässä, kaikilla on pyjamat ja äiti on rullannut päähänsä papiljotit. Pöydän vieressä seisoo komea kuusi, jossa palavat oikeat kynttilät. Haisee lipeäkalalle, sillille, kinkulle ja lanttulaatikolle. Äiti on juuri sanonut, ettei jouluna saa riidellä. Ehkä sellainen kuva on olemassa, saatan muistaa väärinkin.
Laiskana ihmisenä ostin jo yhden lahjan Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä. Olen hiljalleen jättäytymässä kaupallisen jouluhössötyksen ulkopuolelle. Jos minulla olisi lapsenlapsia, juoksisin hiki selkää pitkin valuen kaupasta toiseen.
Tänäänkin joulukalenterin luukusta löytyy tehtävä: Laittakaa pieni rahasumma jollekin teille mieleiselle hyvää tekevälle taholle. Saa lahjoittaa suuremmankin summan, jos siihen on resursseja.
8 kommenttia:
Minä kuljin Citymarketin leluosastolla tarkastellen puhelimestani viittä eri kuvaa pakkauksista joissa oli kummallisia pikkuolentoja. Nykyään toiveet joulupukille kerätään tavaratalojen kuvastoista. Annan kuitenkin hiirihahmojen ja heidän Pineapple Juice Barinsa lisäksi lapsukaiselle kirjan, koska hän on kova lukija. Noissa mainoslehdissähän voisi olla myös kirjoja - jos tavaratalot haluaisivat olla mukana edistämässä lasten lukutaitoa.
Hiirimaailma on kyllä inspiroiva, itsekin olisin lapsena mielelään leikkinyt näillä hahmoilla.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoituslahjat ovat hyvä idea silloin, jos lahjan saaja on sellaista toivonut, mutta ei toivotun parfyymipullon sijasta (jolloin se on syytös ja moite).
Olen ollut mukana Kirkon ulkomaanavusta hankituissa lahjoissa, joissa lahjoitettiin lehmä ja toisessa jossa tuettiin lukutaitoa.
Jos joku toivoo jotain lahjaa, niin en laittaisi sen sijaan sitä rahaa hyväntekeväisyyteen. Ongelmahan on se, ettei ihmisille keksi lahjoja, eivätkä he esitä toiveita, vaikka laittaisi puukon kurkulle. Toinen lapseni sanoi haluavansa uuden villapaidan, en ehdi neuloa sitä jouluksi, mutta neulon kyllä heti kun saan edellisen käsityön valmiiksi.
En mitenkään paheksu joululahjoja, ne vaan ovat ongelma minulle. Lapset ovat siitä hyviä, että uskaltavat esittää toiveensa.
Mitenköhän marketteihin saisi tiedon, että niihin lelumainoslehtisiin saataisiin myös lastenkirjat? Nehän myyvät kuitenkin myös kirjoja.
Pienten lasten kanssa joutuu taipumaan semmoiseen, jonne ei olisi muuten vilkaissutkaan. Eli siis barbiet ja lisävarusteet, top model puuhakirjat etc tarkasti nimetyt brändit. Pääasia että ilahtuvat lahjasta. Markkinointi lasten kautta on tehokasta.
Kyllä minäkin ostaisin sellaista mitä haluavat, vaikka se ei itsestä tuntuisi parhaalta vaihtoehdolta.
Äiti soitti ja sanoi, että Isäpuoli oli lopultakin keksinyt mitä voisimme ostaa hänelle (ja josta myös Äiti saa osansa) lahjaksi: säkillisen perunoita!
Kuulostaa varmaan ensi kuulemalta koomiselta, mutta se oli ihan oikea toive ja jonka eteen jouduin tekemään vähän töitäkin, mutta jonka onnistun toteuttamaan. Tuli hyvä mieli.
Ei mitään turhaa ja tarpeetonta, vaan tarpeellista. Ja ehkä minäkin talven mittaan saan siitä muutaman, kun menen yökylään.
Hyvät perunat ovat hyvä lahja. Tykkäisin, jos olisi enemmän kylmätilaa.
Hyväntekeväisyys on tietysti hyvä asia, mutta itse toivoisin, että eri tahoja autettaisiin ympäri vuoden, eikä pelkästään jouluna.
Missään tapauksessa en halua, että nimissäni - ja minulta etukäteen mitään kysymättä - lahjoitetaan rahaa jollekin sellaiselle taholle, jonka arvomaailmaa en jaa.
(Tämä kommentti on esitetty ns. yleisellä tasolla, eikä liity mitenkään blogissa ja sen kommenttikentässä mainittuihin järjestöihin.)
Laitan kyllä rahaa hyväntekeväisyyteen ympäri vuodenkin. Siitä saa myös itselleen hyvän mielen (tietysti jos siihen on mahdollisuus).
Lähetä kommentti