tiistai 5. joulukuuta 2023

Joulukalenteri (5.luukku)

Joko olette hankkineet neljä kiloa kapakalaa, neljäsataa grammaa soodaa ja kaksi litraa sammutettua kalkkia? Onhan teillä kaksi juuriharjaa, saha ja puusaavi?  Kunnon ihminen tekee lipeäkalan alusta lähtien ihan omin kätösin. Saattaa muuten mennä joulu pilalle.

Onhan sika lahdattu ja makkarat tehty?

Englantilaisen joulukakun suhteen ollaan jo jälkijunassa. Olethan kuitenkin muistanut kostuttaa kakkua konjakilla parin viikon välein, ettei ole päässyt kuivahtamaan tai ettei konjakki ole mennyt parempiin suihin. Kakun kostutus on vähän kuin kukkien kastelu, saattaa joskus unohtua. 

Jos luulet, että joulu tulee itsekseen, niin väärässä olet. 

Ei hätää, saat tänään joulukalenterista puusaavin, kaksi juuriharjaa ja hyväteräisen sahan. 


3 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

Huh, tänään mietin, ostanko muusin valmiina, kun meni kaupoilla pitkään, mutta sitten päätimme pistäytyä valmiilla lounaalla - kyllä on elämä helpottunut.
Tuo kuvauksesi vie ajatukset jonnekin kartanoelämään, jossa piiat ja rengit ahertavat tai Vaahteramäen Eemelin pihapiiriin, jossa teurastetaan ja täytetään ruoka-aittoja.
Harva syö varmaan lipeäkalaa nykyään. Meillä lipeäkala on ollut joulupöydässä, kunnes siirsimme sen itsenäisyyspäivään, ja nyt jäi pois siitäkin. Maku on muuttunut.

Saint Peppone - Järkkyneen mielen luostari 2,0 kirjoitti...

Lipeäkalasta en pahemmin välitä ja englantilaista joulukakkua en ole koskaan päässyt maistamaan, mahtaaako niitä saada valmiina mistään kaupasta?
Jotenkin tuntuu että ennen vanhaan joululla oli enemmän arvoa, nykyään kaikki on pelkkää kulutusjuhlaa joka verhotaan joulun nimeen. Tässä asiassa kauppa on onnistunut hyvin tai pikemminkin se on onnistunut todistamaan kuinka typeriä ihmiset ovat. Saatan olla liian jyrkkä mielipiteissäni mutta en ymmärrä sitä älytöntä roinan ostamista.

Kikka L. kirjoitti...

Ennen vanhaan satsattiin jouluun , koska vuosi ennen ja jälkeen eleltiin vaatimattomammin. Jouluna voitiin syödä enemmän ja paremmin.Mummuni näitä kertoili, kun lapsena kyselin hänen lapsuutensa joulunvietosta. Hän oli torpan tyttöjä, ei heilläkään runsaita ruokia ollut, mutta jotain parempaa yritettiin.
Ja koska valmista ei voinut ostaa, piti tehdä itse.
Meillähän sitten on se ongelma, että kaikkea on liikaa. Onneksi en ole joulufriikki, syödään hillitysti ja lahjat jokainen ostaa itse itselleen sopivaksi katsomallaan summalla. Paitsi kirjoja jokaiselle ostaa äiti(minä).