Asetutaan seisomaan haara-asentoon, heivautetaan molemmat kädet suorana sivulle, tavoitellaan epätoivoisesti oikealla kädellä vasenta nilkkaa ja samalla osoitetaan vasemmalla kädellä joogasalin kattoa. Sama toiselle puolelle ja hengitykset päälle.
Olen ihan vähän hurahtanut tähän joogamuotoon. Tänään meditoimme laulamalla
I am the light of the soul
I am bountiful
I am beautiful
I am bliss
I am, I am
Samalla kädet liikkuivat tehden kuvioita, joista tuli mieleen lapsuuden Hämä, hämähäkki kiipes langalleen- laululeikki. Päähäni jäi kaikumaan I am beautiful. Suu hymyssä pyöräilin Tammelaan kahvila-aamiaiselle.
----------------------------------------------------------------------------------
Katsoin eilen Nick Caven omaelämänkerrallisen elokuvan 20 000 days on earth. Nick Cave toteaa kirjoittavansa, katsovansa televisiota ja syövänsä pizzaa. Tekee hän muutakin.
Kuvitteellisena päivänä (yksi kahdestakymmenestä tuhannesta) mies käy terapeutilla, joka kysyy "Mitä pelkäät eniten?" ja "Mikä on ensimmäinen muisto isästäsi?". Terapeutti näyttää nauttivan esiintymisestä. Nick Cave pelkää muistinsa menettämistä (kukapa ei). Hän muistaa hetken, jolloin isä luki hänelle Nabakovin Lolitaa. (Minulle isä luki suomalaisia kansansatuja, mitä minusta olisikaan voinut tulla, jos olisin saanut tutustua Nabakovin tuotantoon ennen kuin osasin lukea).
Nick Cave ajelee Jaguaarillaan kotikaupungissaan Brightonissa. Auton kyytiin ilmaantuu kuuluisuuksia, joiden kanssa laulaja/ lauluntekijä keskustelee. Nämä henkilöt liukenevat pois auton penkiltä yhtä helposti kuin ovat sinne tulleetkin.
Elokuvassa katsellaan Nick Caven päiväkirjoja ja valokuvia, tehdään musiikkia ja esiinnytään konserteissa. Kuullaan juttuja Nina Simonesta: laulajatar pyysi takahuoneeseen samppanjaa, kokaiinia ja makkaroita ja oli iloinen kun nämä pienet toiveet toteutettiin.
Minua aina hämmentävät elokuvassakin nähdyt korkeat kirjapinot. Jos haluat katsoa keskivälille aselteltua teosta, niin miten saat sen käsiisi, ilman että kaksi metriä kirjoja leviää pitkin lattioita.
Voin suositella tätä tyylikästä elokuvaa, jos on vähänkin kiinnostunut miehen musiikista ja lyriikoista.
2 kommenttia:
Elokuvalta tuo Nick Caven elokuva tosiaan vaikuttaa ja varmaankin fanit tykkää. Loppupuolella soi musiikki aika kovalla.
Nykyään musiikki soi joka paikassa liian lujaa.
Lähetä kommentti