Kun ratsastaja putoaa hevosen selästä, kehotetaan häntä kiipeämään uudestaan satulaan mahdollisimman pian. Jos kaatuu laskettelumäessä, on hyvä nousta heti mäen laelle ja laskea rinnettä alas kuoppaan, josta hissit lähtevät. Kannattaa laskea edes lastenmäki ja mennä vasta sen jälkeen rinneravintolaan. Nämä ohjeet pätevät tietysti vain niihin onnekkaisiin, joiden luut ovat pysyneet ehjinä, eikä päähän ole tullut suurempia kolhuja.
Olen yrittänyt tehdä saman hylsyn jälkeen, mutta kun aiemmin löysin merkkejä siitä, että osaan ja minun kannattaa kirjoittaa, niin nyt katseeni kiinnittyy jatkuvasti niihin vastakkaisiin todisteisiin.
Ehkä hylsyn jälkeen kuuluu pitää suruaika, jonka jälkeen voi vasta laskea sormensa näppäimistölle. Kuinka pitkä aika sitten riittää?
Koska hylsy on takertunut mieleeni harmillisen tiukasti, kirjoitin aiheesta amatöörimäisen lehtijutun (en ole koskaan kirjoittanut lehtiartikkeleita). En tiedä lähetänkö sitä koskaan mihinkään ja ketä sellaisella tekstillä voisi kiusata.
2 kommenttia:
Ainakin yhden lukijan kiinnostus on herätetty, joten juttu on julkaistava! Toivossa eletään...
Juttu vaatii vielä työtä ja eräs siihen tarvittava lähdemateriaali (kirjoitusopas) on pojallani lainassa ja saan se takaisin perjantaina. Ehkä julkaisen jutun blogissa jos ei kelpaa muualle.
Lähetä kommentti