Aleksanterin kirkossa järjestetään perinteisesti Tampereen teatterin näyttelijöiden joulukonsertti. Kirkko täyttyy jo tuntia ennen konsertin alkua. Vilahdin pyhäkköön parin tyypin vanavedessä varttia ennen konserttia sivuovesta, johon oli kiinnitetty lappu Kulku pääovesta. Niin röyhkeä osaan olla, kun kukaan ei näe.
Päädyin istumaan pylvään taakse, joka oli oikeus ja kohtuus. En nähnyt orkesteria tai laulajia ennen kuin nousin seisoskelemaan seinän vierustalle. Konsertti oli ilmainen, mutta meiltä kerättiin rahaa ruokapankkia varten. Annoin keräykseen vähän revenneen kympin setelin.
Joululaulujen kuunteleminen ei saa minua liikuttumaan, mutta kun niitä veisataan yhteislauluna, kurkkuani kuristaa.
Silloin on pakko ajatella rottia, jotka uivat viemäreissä ja lihovat sulaneella kinkkurasvalla, jota ihmiset valuttavat sinne. Sieltä ne kroolaavat ihmisten vessanpönttöihin, josta ne hyppäävät kun vähiten odotat. Pidän nykyään vessanpytyn kannella painona kahvakuulaa.
Opiskeluaikojen kosteissa pikkujouluissa laulettiin Juice Leskisen joululaulua Sika, jossa lauletaan: Sika se kuulan kalloon saa/ Sika sen setä teurastaa/ Sika, ja setä verta juo/ Sika, se joulumielen tuo.
Tänään joulukalenterin luukusta putkahtaa pätkä M.A. Nummisen Joulupukki puree ja lyö laulun sanoitusta.
5 kommenttia:
Hahaa, viime vuosituhannella osattiin/haluttiin vielä kritisoida tätä kaikennielevää kaupallista jouluakin!
Ilkeän joulupukin teksti on muuten Jarkko Laineen, sävellyksestä vastasi M. A. Numminen. - Sen hurjimman(?) säkeistön, jossa Pukki syyllistyy paitsi laittomaan uhkauksen myös kiroiluun, taisit jättää ulos joulukalenterista ihan tarkoituksella? Hyvä niin, kaiken kansan mielenrauhan kannalta.
En sensuroinut, en kuitenkaan halunnut koko laulun sanoja ja nämä säkeistöt toimivat yksinään. En tiennytkään, että sanat ovat Jarkko Laineen. Onhan Laine tehnyt myös sanat biisiin Fiilaten ja höyläten.
Vältän yhteislaulutilaisuuksia, kyllästyn niissä laahaavaan, huonoon laulamiseen. Hyvän laulajan konsertteja sen sijaan rakastan.
Tänä vuonna kävin Diandran konsertissa Sippolan kirkossa ja petyin. Ei ihme, olinhan aina ennen käynyt kuulemassa, usein näkemässäkin oikeissa konserttisaleissa, oopperalaulajien joulukonsertteja, Johanna Rusasen, Waltteri Torikan ja Tarja Turusen. Heidän esittämänään tavallisillekin joululauluille tulee vahva sisältö.
Minähä nsetuossa äsken, Marjatta, kuten varmaan arvasitkin.
Hyvä, että sinullekin käy noin. Laahaus on kyllä monesti ongelma, mutta kun tuolla oli esilaulajat ja ihan kunnon orkesteri, ne määräsivät tahdin. Yhteislauluja oli kolme.
Lähetä kommentti