Tänään on jännittävä päivä: Leena Lumi kirjoitti romaanistani Ei saa elvyttää kivan tekstin blogiinsa (linkki). Kaunis kiitos siitä. Olen jakanut sen kaikkialle.
Kirjaa saa ostaa täältä (linkki) ja se löytyy myös lukuaikapalveluista. Pyydän anteeksi blogin kaupallista sisältöä, mutta vakuutan, etten saa tietää vaikka ette sitä ostaisikaan.
Löysin myös Pocastin, jossa kerrotaan Milja Sarkolan esikoisromaanista ja tästä meikäläisen kirjasta (linkki).
Kävin henkeni ja terveyteni kaupalla (en kuulu riskiryhmiin, mutta silti, nykyään vaara voi piillä siinä kiltin näköisessä mummussa, eikä virustartuntaa alkuun näe edes päällepäin kuten muut välteltävät jutut esim. juopot tai puheliaat ihmiset tai sekä että) kahdessa divarissa, jälkimmäisestä löysin lukupiirikirjan (olisihan sen voinut tilata netistä, mutta tuolloin olisi tarvinnut jännittää ainoastaan tuoko posti kirjan perille).
Ruokakaupan kassahenkilö aivasti hihaansa.
Elämäntilannettani kuvaa parhaiten se, että osaan olohuoneen kasvien lehdet, tunnen lehtiruodit, aistin kun kasveilla on jano tai ne tarvitsevat lannoitetta. Minusta on kehkeytymässä huonekasvikuiskaaja. Toisaalta nimenomaan tylsyyttä arvostaa sitten, kun jotain tapahtuu.
Eeva Kilpi on kirjoittanut "Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää." Ilmankos hän on niin suosittu.
Toivoisin, että voisimme jollakin tavalla taas käyttää kirjastoja, ihan varmasti sen voisi tehdä ilman kohtuuttomia riskejä. Nettivaraukset ja noutolaatikot? Ovathan kaupatkin auki, kyllä kirjoja tarvitaan enemmän kuin Ikean Ektorp -sohvia (henk. kohtainen mielipide).
Luen aamuisin runoja, ensin kuitenkin sanomalehdet, joku tolkku. Lainaan tähän pätkän Anja Erämajan proosarunoa (Anja Erämaja, Laulajan paperit, WSOY 2005):
Hiiohoi, heitän vasemmalla kädellä konvehtin suuhuni, oikea roikkuu laidan yli. Lattialla velloo vaatteita, seilaa kenkiä, kyniä, jatkojohto. Suomalainen siivoaa 54 päivää vuodessa. Tunsin naisen, joka silitti sanomalehtensä. Minun ei tarvitse, olen suuripiirteinen basillien suhteen. Makaan sängyllä ja investoin itseeni.
8 kommenttia:
Lähetin omalle kirjastolle kysymyksen, eikö sumaa voisi välillä purkaa. Minullakin on muutama kirja varaushyllyssä, ei kuulemma voi. Nettikirjakaupat toimivat hitaasti ja luulenpa, että omassa kirjakaupassamme ei ole niitä kirjoja, mitä nyt haluaisin. Pitäiskö kuitenkin rikkoa karanteenia ja pistäytyä Suomalaisessa ihan tukimielessäkin. En ole asioinut missään muualla kuin pakettiautomaatilla S-marketin autiudessa hanskoilla autumaattia painellen.
Kirjakaupoille voi Suomessa käydä samoin kuin monissa maissa on käynyt, eli ne häviävät katukuvasta. Kirjoja on jossain tavaratalon nurkassa, pelkkiä bestsellereitä, ja harvenevat lukemisen harrastajat saavat kirjansa tilaamalla. Toisaalta karanteeni kyllä lisää lukemista, joten aika näyttää.
Minusta tuntuu, että kirjastoilla olisi halua kehittää toimintoja, joita voitaisiin käyttää turvallisesti. Koska tänä voi kestää kuukausitolkulla niin jossain vaiheessa on jollain tavalla vähän purettava rajoituksia. Kun ravintoloista voi ostaa noutoruokaa niin miksei voi kirjastosta hakea noutokirjoja?
Noutoruokaa en ole ihan heti hakemassa, mutta noutokirjoja hakisin heti huomenna.
Ja kerrottakoon tässä samalla, että olen minäkin viimeisimmänkin kirjasi lukenut ja hauskaksi havaitsin. Se oli jo silloin kauan sitten "ennen vanhaan".
Eikö kirjastosta voi lainata edes e-kirjoja korona-aikaan?
Kiitos Heidi♥ Ilo oli minun! Minäkin olin tänään menossa henkeni kaupalla ja ihan cityssä, kun oli pakkoasia. Takaisin tullessa tietysti tylsät viikko-ostokset Prismassa. Yritin mennä katsomaan, että löytyykö sinun kirjaasi sieltä Prisman hyllyltä, mutta siellä olivat kaikki ostamassa kirjoja!!! Prismassa kirja solahtaa helposti viikon valtavien ostosten päälle eli siinä ei huomaa edes hintaa ja minä iloitsen siitä, vaikka henkisesti olenkin kivijalkakauppojen kannnalla vaan vielä enemmän olen kirjojen puolesta! Adlibris toimittaa nytkin yhden tilaamani kirjasi ja se sujuu hienosti. Ellei Auria löydy viikon päästä Prismasta, taidan tilata vielä yhden. Ei saa elvyttää on mukana myös arvonnassani eli täällä:https://leenalumi.blogspot.com/2020/03/kirja-arvonta-sille-etta-voitamme.html
♥♥♥
Anonyymi: Kyllä e-kirjoja voi lainata, mutta se ei vaan minusta ole sama ja niitä on kuitenkin melko rajoitetusti.
Leena Lumi: Kiitokset edelleen sinulle. Kävin eilen kahdessa divarissa (lukupiirikirja jota olin hankkimassa on Axel Munthen Huvila meren rannalla, jota ei kirjakaupoista enää saa. Löysin toisesta divarista. Yllättävän paljon niissä oli asiakkaita vaikka oli keskipäivä. Tilat ovat aika pienet, joten se tuntui hieman epämiellyttävältä.
Aahh Huvila meren rannalla... oikein hyökyï oma teini-ikäni päälle, se kirja liittyy jotenkin vahvasti sinne, mutta en muista siitä enää mitään. Kirjoitapa siitä sitten jotain!
Saatan kirjoittaakin.
Lähetä kommentti